Lajikuvaukset : Heinät,sarat ja vihvilät
Nurmirölli
Rödven
Monivuotinen, mätästävä. Hento, pehmeä yleisvaikutelma. Sopii kukkaniitylle. Pärjää kuivillakin paikoilla. Syysväri kellanvaalea.
Nurmiröllistä kerrotaan enemmän täällä.
25-100
Nurmipuntarpää
Ängskavle
Vanha rehukasvi. Alkukesällä kauniin sinertävät tähkät. Tuleentuu ja karisee aikaisin. Mätästävä, kasvusto voi olla yli metrin korkuinen. Voimakaskasvuisena ei sovi kukkaniityn heinäksi.
50-100 cm
Anthoxanthum odoratum
Tuoksusimake
Vårbrodd
Niityillä, kallioilla, hakamailla. Kukinta alkukesällä. Leviää helposti. Sopii myös kukkaniitylle. Hyväntuoksuinen. Klikkaamalla kuvaa näet isomman kuvan!
Tarkempi kuvaus kohdassa Tuoksuheinät
25-60 cm
Mäkikaura
Luddhavre
Vaaleatähkäinen, kasvustoja muodostava. Tuleentuneena hopeanvaalea. Mäkikaura (ja ahdekaura) kertovat muinaisesta asutuksesta. Mäkikauran luontainen leviämisalue on tammivyöhyke.
Mäkilehtoluste
Backskafting
Rehevien harjunrinteiden heinä, kalkinsuosija. Leveät, nuokkuvat lehdet. Muodostaa yhtenäisiä kasvustoja puiden alle. Esiintyy usein visakoivun kanssa (Jalas1958)
50-110 cm
Briza media
Niittyräpelö
Darrgräs
Koristeellinen, hento. Kukinto "vapisevan" näköinen, violettiin vivahtava. Keto- ja lehtoniityillä, eteläinen. Tulokas. Sopii kuivakukaksi ja puutarhaan.
30-50 cm
Mäkikattara
Luddlosta
1-2-vuotinen, nopeasti kasvava. Kauniit tähkät pystyn varren päässä tuleentuvat jo alkukesällä. Lehdistö on vaatimaton. Sopii kuivalle niitylle ja kallioille.
5-60 cm.
Idänkattara
Foderlosta
Kattokattara
Taklosta
Eteläinen tulokas, luonnossa harvinainen . Tähkät ovat nuokkuvat, koristeelliset. 1-vuotinen. Vaatii valoisan , lämpimän kasvupaikan.
15-40 cm
Calamagr.arundinaceae
Metsäkastikka
Piprör
Mätästävä, korkea heinä. Juurakko leviää maanpinnan alla. Yleinen kaikkialla metsissä, kukkii valoisilla paikoilla. Kaunis vielä syksyllä ja talvellakin.
80-150 cm
Viitakastikka
Grenrör
Monenlaisilla, kosteahkoilla paikoilla. Muodostaa korkeita kasvustoja. Loppukesällä vaalenevat tähkät erottuvat hienosti ympäristöstä.
80-120 cm
Calamagrostis epigejos
Hietakastikka
Bergrör
Valoisilla ja kuivilla tienreunoilla, ratapenkoilla, soraisilla rannoilla ja harjumetsissä.
Korkea, näyttävä kasvusto. Monivuotinen, leviää tehokkasti vahvoilla maarönsyillä.
100-150 cm
Viiltosara
Vasstarr
Laajoina kasvustoina rannoilla. Tiheä nuokkuva lehdistö, tähkät tummat.
Kuvassa rantaniitty, jossa viiltosara kasvaa vyöhykkeenä vesirajassa, uloimpana osmankäämi.
30-120 cm
Hietikkosara
Sandstarr
Avoimilla rantahietikoilla.
10-30 cm
Harmaa sara
Gråstarr
Yleinen, vaatimaton. Kasvaa avosoilla, korvissa, kosteissa metsissä, poluilla, ojissa; laikkuina tai sekakasvustona muiden sarojen kanssa.
Mättäissä voi olla kukkavarsia jopa 200 kpl, korkeus jopa 1 m. Lakoaa loppukesällä. Ohutlehtinen, väri harmahtavan vihreä. Lisääntyy hyvin siemenistä.
Sormisara
Fingerstarr
Lehtokallioilla, metsänreunoilla. Tiheät tuppaat, yleisväri tummanvihreän ruskea. Talvehtii vihreänä.
Puolivarjon kasvii, sopii kivikkorinteeseen esim. kallioimarteen rinnalle.
10-30 cm
Tähtisara
Stjärnstarr
Yleinen metsissä. Kasvupaikkoja suot, ojat, notkot. Laiha maa. Kukinto näyttää pieniltä "tähdiltä" varren latvassa. Tuorepohjaisella hakkuuaukealla sitä saattaa kasvaa laajoina laikkuina.
10-40 cm
Jokapaikan sara
Hundstarr
Monenlaisilla, usein kosteahkoilla paikoilla.Ulkonäkö ja koko vaihtelee, muunteleva.
Tähkät mustan ja vihreän kirjavat, lehdet harmaanvihreät. Jaetaan 2 alalajiin:
tupassara
( C. nigra ssp. juncella ) ja juolasara ( C. nigra ssp. nigra ). Tupassaran mättäät voivat olla ihmispään kokoisia. Matala tyyppi taas voi kasvaa alle 10 cm korkeana kasvustona.
Jänönsara
Harstarr
Monenlaisilla paikoilla yleinen, sietää kuivuutta ja märkyyttä. Kestää myös jonkin verran kulutusta. Kukinto ruskea, "käpälän" muotoinen. Lehtiruusuke jäykkä, matala.
10-60 cm
Kalvassara
Blekstarr
Hakamailla, metsäniityillä yleinen. Lehdet ja varsi vaaleat. Varret lakoavat alas kesän mittaan. Ei muodosta tuppaita, lisääntyy siemenistä.
15-80 cm
Pullosara
Flaskstarr
Soilla, lätäköissä, rannoilla. Usein vesirajassa, juuret vedessä. Hyvin paljon saman näköinen kuin luhtasara (C. vesicaria).
Varsinkin alkukesällä lehdet ovat sinertävän vihreät. Tähkät nuokkuvat, tuleentuneena kellertävät. Pullosara oli entisajan luhta- ja rantaniittyjen rehukasvi.
20-100 cm
Hakarasara
Piggstarr
Kuivat ja tuoreet niityt. Kukinto vaikuttaa "piikikkäältä".
20-60
Luhtasara
Blåsstarr
Yleinen kasvi rannoilla, ojissa, rantaniityillä. Lehdet vihreät. (Saman näköisen pullosaran lehdet ovat sinivihreän sävyiset.) Nuokkuvat, kellanvaaleat tähkät. Kasvaa usein laikkuina. Kylvö syksyllä kuten sarat yleensä.
30-70 cm
Hina
Knägrä s
Siro matala heinä. Laihahkoilla niityillä, kallionreunoilla. Eteläinen.
10-30 cm
Deschampsia cespitosa
Nurmilauha
Tuvtåtel
Yleinen tuoreen maan heinä laitumilla, tienvarsilla. Muodostaa suuria tuppaita, jotka nousevat vuosien mittaan aina vain korkeammiksi.
Nuokkuvat, runsaat kukinnot erottuvat vaaleina ympäristöstään loppukesällä.
50-100 cm
Deschampsia flexuosa
Metsälauha
Kruståtel
Metsissä, aukioilla, kuivilla niityillä, kallioilla. Punertavan vaaleat, ilmavat kasvustot. Varsien punainen väri on varsinkin valoisilla kallioilla selvempi. Metsälauhan väri vaalenee syksyllä, mutta se lakoontuu vasta lumen tultua.
30-70 cm
Koiranvehnä
Lundelm
Lehdot, rannat, tervalepiköt.
Varjoa sietävä, kapeatähkäinen, nuokkuva heinä. Koristeellinen, sopii puutarhaankin.
50-120 cm
Luhtavilla
Ängsull
Ojissa, märillä niityillä, soilla. Maarönsyllinen.
Kukkii varhain keväällä. Siemenvaiheessa muodostuvaa villaa on kerätty mm. tyynyjen täytteeksi ("fattigmans örngott").
40-60 cm
Tupasvilla
Tuvull
Karuilla rämeillä, nevoilla, ojissa.
Tiivis mätäs, runsaat lehdet lankamaisen ohuita. Siemenvaiheessa näkyvät valkoiset "villapäät".
40-70 cm
Ruokonata
Rörsvingel
Tunnettu viljelyskasvina. Kookas, syväjuurinen. Luonnonkanta kasvaa mm. merenrannoilla.
80-200 cm
Festuca ovina
Lampaannata
Fårsvingel
Yleinen kuivien paikkojen siro heinä. Pystykasvuinen, tupastava. Sopii kuivan paikan kukkaniityllekin. Ei lakoonnu syksyllä, jolloin korsien vaalea väri erottuu ympäristöstä.Oikealla olevassa kuvassa ja sen linkkikuvassa näkyy rotevaa lampaannadan viljelylajiketta. AhonAlku myy myös luonnonkantaa. Lampaannata esitellään tarkemmin täällä.
15-40 cm
Hietikkonata
Sandsvingel
Meren avoimet hiekkarannat. Harmaanvihreä, matala, muistuttaa lampaannataa.
20 cm
Punanata
Rödsvingel
Monivuotinen. Monimuotoinen, yleinen heinä. Luonnonkanta.
30-70 cm
Jäykkänata
Hårdsvingel
Kuivat niityt, tienvarret. Tulokas 1870-luvulta.
Selvästi sinivihreät, jäykät, kapeat lehdet. Jäykkänata muistuttaa lampaannataa, mutta se on kookkaampi ja leveälehtisempi.
20-40 cm
Glyceria fluitans*Ojasorsimo
Mannagräs
Isosorsimo
Jättegröe
Rantakasvi. Alun perin tulokas- Linne´ lähetti isosorsimoa Suomenlinnaan 1768. Voimakaskasvuinen, kookas heinä. Kauniit tähkät.
Isosorsimo leviää matalassa vedessä laajoiksi kasvustoiksi, joten se voi olla myös haitallinen kasvi.
100-250 cm
Hierochloe hirta
Niittymaarianheinä
Älvmyskgräs
Niityillä, ojanpenkoilla. Ei yleensä valtakasvi.
Kukkii alkukesällä. Pitkä, hyväntuoksuinen lehdistö voidaan leikata ja käyttää esim. punontaan. Intiaanien pyhä kasvi, tunnettu myös monissa Euroopan kansankulttuureissa.
Maarianheinästä kerrotaan enemmän kohdassa Tuoksuheinät.
30-50 cm
Holcus lanatus
Karvamesiheinä
Luddtåtel
Mätästävä, rehevä. Ollut viljelykasvi. Peltomaassa se kasvaa lähes metrin korkuiseksi. Kukinnon väri vaihtuu kesän kuluessa punertavasta hopeanvalkoiseen.
30-70 cm
Keräpäävihvilä
Knapptåg
Tiiviit mättäät, piikkimäiset vihreät varret muistuttavat jättimäistä ruohosipulia. Ruskea tupsumainen kukinto.
Keräpäävihvilä on koristeellinen, monivuotinen kasvi. Sen varsisto on vihreä vielä myöhään syksylläkin.
40-80 cm
.jpg)
Röyhyvihvilä
Veketåg
Röyhyvihvilä muistuttaa suuresti keräpäävihvilää, mutta kukinto on enemmän aukinainen.
Nämä melko korkeat vihvilät kasvavat usein samoilla paikoilla ojissa, tienvarsilla, rannoilla. Röyhyvihvilä lienee yleisempi.
40-120 cm
Rantavehnä
Strandråg
Merenrannat ovat rantavehnän alkuperäisiä kasvupaikkoja, mutta se kasvaa myös tienvarsilla.
Lehdissä on vaalean sinivihreä väri. Näyttävät, kookkaat tähkät. Tuppaat suurenevat ajan mittaan, leviää myös maarönsyillä. Sitoo maata.
Rantavehnää on käytetty rehuna, ja se sopii ihmisravinnoksikin.
50-150 cm
Nurmipiippo
Ängsfryle
Sirokasvuinen, kauniin tummanruskea sykerökukintoinen niittykasvi. Myös tienvarsilla, hakkualoilla. Yleinen.
15-40 cm
Kevätpiippo
Vårfryle
Yleinen metsäkasvi, harvoin valtalajina.
Kukinta touko-kesäkuussa, kukinnot säilyttävät muotonsa pitkään. Matala lehtiruusuke koristeellinen. Leviää maaversojen avulla, ei pidä kuivuudesta. Muurahaiset levittävät kevätpiipon siemeniä.
15-30 cm
Nuokkuhelmikkä
Bergslok
Rehevät metsät ja lehdot, usein koivikossa laikkumaisina kasvustoina.
Kukinta kesä-heinäkuussa, koristeellinen nuokkuva kukinto väriltään violetin ruskea. Lehdet kapeat.
30-50 cm
Milium effusum
Tesma
Hässlebrodd
Lehtometsien kaunis heinä, joka kukkii jo keväällä.
Monivuotinen, tupastava. Leveät, pehmeät lehdet erottuvat metsänpohjalta nuokkuvina. Korkeavartiset, isot röyhyt alkavat taipua siementen painosta jo heinäkuussa.
Ks. myös Tuoksuheinät
50-100 cm
Siniheinä
Blåtåtel
Niukkaravinteiset märät niityt, suot.
Monivuotinen, mätästävä. Röyhy sinertävän ruskea. Lievästi kalkinsuosija.
Klikkamalla kuvaa näet siniheinän rannalla, tässä se on kuvattuna Sapokan puistossa Kotkassa. Jalostetut muodot ovat suosittuja koristeheininä, mutta myös luonnonkanta on näyttävä.
30-90 cm
Nardus stricta
Jäkki
Stagg
Muodostaa tiiviitä tuppaita. Laiha, kosteahko maa. Loppukesällä rihmamaiset lehdet vaalenevat koristeellisesti.
20-30 cm
Ruokohelpi
Rörflen
Kivisillä rannoilla. Korkeita,tuuheita laikkukasvustoja muodostava, vaaleanvihreälehtinen. Röyhy kapea. Luonnonkanta.
80-200 cm
Tunturinurmikka
Fjällgröe
Matala, pienilehtinen. Kukinto kauniin värinen, punertavan vihreä. Pohjoinen laji. Purojen varsilla, poluilla, pihoilla, kallioilla. Sopii kuivalle niitylle.
15-30 cm
Kylänurmikka
Vitgröe
Pihojen ja kulttuuripaikkojen matala jokapaikan heinä. Kukkii ja tekee siemeniä koko kesän ja myöhään syksylläkin. Vaalea yleisväri.
10-30 cm
Litteänurmikka
Berggröe
Pieni, siro heinä. Kasvupaikkoja kuivat niityt, joutomaat, kallioniityt. Sinivihreän harmahtava väri, lyhyet tähkät.
15-40 cm
Korpikaisla
Skogssäv
Kasvupaikkoja ojat, kosteikot, märät niityt. Viihtyy rehevällä mutta ei happamalla maalla. Muodostaa isoja kasvustoja, joissa erottuvat loppukesällä ruskehtavat, pitsimäiset kukinnot.
Korpikaisla on kaunis kasvi, joka sopii varmasti myös koristetarkoitukseen.
50-100 cm
