Monimuotoisuuspelto

Maatalouden tukijärjestelmän luonnonhoitopeltojen joukossa on ns. monimuotoisuuspelto. Monimuotoisuuspeltoja on kolmea tyyppiä, riista- ja maisemapelto sekä niittykasvipelto.

Niittykasvipellolla tarkoitetaan viljelmää, jossa pohjaheinänä on käytetty lampaannataa ( Festuca ovina ) ja / tai nurmirölliä, ( Agrostis capillaris) .Myös jäykkänata on sallittu. Heinän lisäksi perustettaessa on kylvettävä vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Hakuoppaassa mainittuja esimerkkilajeja ovat harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma, mutta myös muut vastaavat niittykasvilajit kelpaavat.

 

AhonAlun niittypellon luonnonkukkaseokset

Seokset koostuvat kotimaisista, monivuotisista luonnonlajeista. Seoksessa on vain kukkien siemeniä.

Hinta

Kukkaseoksen hinta on 125 €/ha (sis.alv 23%).
Tällöin kukkien siemeniä kylvetään noin 100 siementä / m2.

Kuvia niittykasvipelloilta 2011

AhonAlku YHTEYSTIEDOT

Tästä voit kirjoittaa sähköpostia AhonAlulle

Monivuotisilla niittykasveilla perustettu kasvusto voi olla hyvin pitkäikäinen.

Onnistuneen kasvuston varmistamiseksi kannattaa käyttää monilajista kukkasiemensekoitusta. Ahonalun Monimuotoisuuspellon niittykukkaseos sisältää ainoastaan suomalaista alkuperää olevia niittykukkien siemeniä.

Teemme myös pyydettäessä ehdotuksen pellollesi parhaiten soveltuvasta siemensekoituksesta. Silloin toivomme, eetä liität tarjouspyyntöösi ainakin tiedot peltolohkon maalajista, ojituksesta, varjostuksesta sekä mahdollisesta tulvan- tai poudanarkuudesta.

Esimerkkejä AhonAlun Monimuotoisuuspellon kukkaseoksista

PERINNENIITTY – SEOS

Hienojakoiset kivennäismaat, joiden vesitalous on hyvä

Ahosuolaheinä 3%
Harakankello 13%
Ketoneilikka 2%
Käenkukka 7%
Mäkitervakko 14%
Nurmikohokki 6%
Peurankello 6%
Puna-ailakki 30%
Päivänkakkara 17%
Särmäkuisma 35%
Ahdekaunokki 6%

Yhteensä n. 100 siementä / m2

KASTENIITTY - SEOS

Alavat, tuskin koskaan kuivuudesta kärsivät kivennäismaat.

Yhteensä n. 100 siementä / m2

 

Kylvöohjeita

Niittykasvipelto on perustettava vähintään kahdeksi kasvukaudeksi eikä perustamisvuotena saa käyttää torjunta-aineita.

Mikäli pelto on vapaa monivuotisista rikkakasveista, kannattaa menetellä seuraavasti. Tasausäestyksen jälkeen odotetaan rikkakasvien itämistä, jonka jälkeen maa äestetään mahdollisimman kevyesti enintään muutaman sentin syvyyteen. Jos alkukesä on suotuisa, pintakesannointi voidaan toistaa pari kolme kertaa. Maan pintakerroksen yksivuotiset rikat saadaan tällä tavoin pääosin hävitettyä ennen kylvöä. Kylvön tulee tapahtua viimeistään 30.6.

Jos pellossa on monivuotisia rikkoja, perustaminen kannattaa lykätä seuraavaan vuoteen ja käyttää kuluva vuosi niiden tuhoamiseen tavalla tai toisella.

Kylvö on tehtävä pintaan, koska monet luonnonkukat ovat ensinnäkin hyvin pienisiemenisiä ja toiseksi monet vaativat valoa itääkseen. Jyräys päälle on paikallaan. Siemenet eivät saa kuitenkaan joutua mullan sisään.

Lampaanadan ja kukkien siementen sekoitusta koneella kylvettäessä tapahtuu siementen lajittumista, jota on ehkäistävä ajoittaisella siemenmassan sekoittamisella. Nurmiröllin siemen on huomattavasti pienempää kuin lampaannadan.

Kylvöohjeita on lisää sivuillamme kohdassa

Maisemapelto

Kuvia niittykasvipelloilta kesällä 2011

Pellot kylvettiin 2010. Heinän lisäksi kullakin lohkolla oli vain yhtä kukkakasvia. Pellon oma siemenpankki on myös voimakkaasti esillä.