Pihamme kukkaniitty. Kuvia vuosilta 2003-2009
Kallioniitty
Pihamme on kuivalla, osittain kallioisella mäellä. Varsinaista hoidettua nurmikkoa siinä ei ole ollut koskaan. Poluilla kasvaa piharatamoa, pihatatarta, pihasauniota ja siankärsämöä. Ruoho on melko rehevää ja monilajista. Vaikka pihaa on niitetty ja niittojäte on viety pois, ruohikon kasvuvoima ei tunnu ehtyvän. Kanat ja koirat ovat lannoittaneet sitä vuosia. Jos nurmikkoa kaivaa lapiolla, huomaa miten juuristo muodostaa tiheän, 10-20 cm paksun maton, joka lähtee kappaleina irti moreeni- ja hiekkapitoisesta pohjasta.
Perustimme pihan kuivimmille paikoille pari pientä kukkaniittyä, jotka ovat kukkineet jo noin 5 kesää. Ruohonjuurien muodostama matto kuorittiin pois. Turpeista ravisteltiin enimmät mullat vielä kylvöalustalle. Paljastuneen maan pinnalle lisättiin hiekkaa ja soraa n. 5 cm. Tähän oli helppo kylvää. Jotta siemenet eivät menisi kasaan, ne sekoitettiin hiekkaan jota sitten levitettiin.
Maa tiivistettiin tallaamalla tai rautaharavalla. Kylvettiin tuoksusimaketta, keto-orvokkia, kissankelloa, kurjenkelloa, keltasauramoa, päivänkakkaraa, ketoneilikkaa. Ohutmultaisimpaan kohtaan kallioalueen ympärille tuli myös pikkutervakkoa, kissankäpälää, kurjenkelloa, nuokkukohokkia ja maksaruohoja.
Koska kasvualusta oli sopivan laiha ja rikkaruohoton, kukkaniityt onnistuivat hyvin. Kukinta on ollut runsas ja näyttävä. Ympärillä kasvaa runsaasti voikukkaa, mutta se ei ole saanut sijaa niityllä.
Loppukesällä niityt on niitetty ja haravoitu. Kitkemistä tai kastelua ei ole tarvittu. Kesät 2003 ja 2006 olivat kuivia. Silloin kukinta oli lyhyt, mutta seuraavana kesänä näki, että kuivan paikan lajit kuten esim. nuokkukohokki ja kissankello olivat runsastuneet. Sadekesinä 2004 ja 2008 ne kukkivat rehevinä .
Ensimmäinen kevät.
Alkuvaiheessa maan pinta on vielä näkyvissä. Tuoksusimake on muodostanut tuppaita ja aloittelee kukintaa. Se on matala, alkukesällä kukkiva heinä. Heinät itävät yleensä nopeasti. Karuilla mailla ne suojaavat kukkakasvien taimia kylmältä ja kuivuudelta.
Toinen kesä
Kallioniitty kuvattuna v. 2004, 2007, 2008 ja 2009.
Paikka ei ole paahteinen, koska etelän puolella on sireenipensas. Kurjenkello kukkii joka kesä, mutta vaihtelee paikkaa.Valtalajeina ovat tällä hetkellä tuoksusimake, ahosuolaheinä,ketoneilikka, nuokkukohokki ja kissankello.
2004
2007
2009
Kangasajuruoho ja kissankäpälä ovat kauniita pikku kasveja, joita näkee harvemmin luonnossa. Niiden siemen tulee kylvää maan pintaan, ja ainakin kissakäpälä tarvitsee luonnollisen kylmäkäsittelyn (talven) itääkseen. Ne ovat vakiintuneet kallion reunaan, mutta pärjäävät vain ohutmultaisimmassa osassa, missä on niin karua että muut kasvit eivät menesty. Molemmat leviävät rönsyjen avulla mattomaisesti.
2007
2009
Kissankello menestyy hiekkaisella, valoisalla kasvupaikalla. Nuokkukohokki on päivällä vähän surullisen näkjöinen. Terälehdet ovat rullalla ikäänkuin se kärsisi kuivuudesta. Mutta nuokkukohokki avaa kukkansa vasta illansuussa ja kerää paljon yöperhosia. Sitä kuhinaa kannattaa mennä katsomaan ihan erikseen!
2007
2009
Niityn vieressä on lipputanko. Sen juureen istutettiin viime kesänä verikurjenpolvia.Ne kasvavat rehevinä ja kukkivat kauan.
Sireenipensaan juureen ilmestyi lehtomaitikka, jonka siemeniä olin kylvänyt eri puolille. Vain tämä yksilö oli kylvöjen tulos, mutta se on jo monihaarainen ja tuottaa siemeniäkin. Lehtomaitikka on puoliloinen ja tarvitsee heinien juuristoa kasvualustakseen.
Rinneniitty
Toinen niitty perustettiin tien varteen kuivalle etelärinteelle v.2003. Kaivuri raapaisi pintamaan pois ja paljastuneeseen moreeniin kylvettiin siemenet.
Niitty on alaltaan pieni, mutta koska se on kulkutien varrella, siitä on iloa joka päivälle.Vuonna 2004 siellä kukki neidonkieli, harakankello ja keltasauramo. Ne ovat 2-vuotisia eivätkä vakiintuneet.
Ketoneilikka ja mäkitervakko ovat kukkineet hienosti joka vuosi. Myös keltamatara on hyvin paikallaan pysyvä. Sen voimakas keltainen väri sopii hienosti kissankellon ja kurjenkellon sinisen kanssa.
Kissankello ja kurjenkello ovat kukkineet jo monena kesänä, vaikka alussa niitä ei näkynyt.Puna-apila on vähitellen vallannut alaa ja sitä piti jo repiä pois kesällä 2008 .
2004
2008 (myös alla)
2007
Luonnonmukainen piha
NURMIKKO
Pihanurmikko voi olla kuten entisajan maalaispihan tanner – monilajinen, matalista tallausta ja kulutusta kestävistä lajeista koostuva. Siinä voi olla kukkivia lajeja (valkoapila, syysmaitiainen, poimulehti, nurmitädyke, maahumala, keväällä kukkivia sipulikasveja ...)
Pihanurmikkoa leikataan maltillisesti. Kukkivia laikkuja voi kiertää ja leikata sitten myöhemmin. Vähemmän käytössä olevat piha-alueet voivat olla kukkaniittynä, joka leikataan vasta loppukesällä.
Kukkaniitty on helppo perustaa kylvämällä, jos maanpinta on paljas esim. rakennustöiden jäljiltä. Jos tontilla on ennestään sopivia luonnontilaisia alueita, niitä voi hoitaa niittynä. Sen lajistoa voi lisätä tekemällä laikkuja joihin kylvetään niittykukkia. AhonAlun siemenseoksissa on monenlaisille kasvupaikoille sopivia vaihtoehtoja.
RIKKARUOHOT
Rikkaruohojen hämmästyttävin ominaisuus on elinvoimaisuus. Puutarhoissa ja viljelysmailla niitä vastaan käydään jatkuvaa taistelua, eivätkä ne tunnu vähenevän.
Monet rikkaruohot ovat vanhoja kulttuurikasveja, jotka kertovat historiasta. Esim. jauhosavikka ja pujo ovat olleet ihmisen viljelemiä hyötykasveja ennen kuin ne joutuivat rikkaruohon asemaan. Jokapihan rikkaruohoista parhaita hyötykasveja lienevät nokkonen, voikukka, vesiheinä, maahumala ja siankärsämö. Monet rikkaruohoina pidetyt kasvit kuten nokkonen, voikukka, syysmaitiainen, ohdakkeet ja takiaiset ovat tärkeitä pikkulintujen, perhosten ja muiden hyönteisten ravintokasveja.Oikealla: Herukkaperhonen takiaisen kukkanupussa; siankärsämön kukassa lepäilevät ötökät jäivät tunnistamatta.
PERENNAT, PUUT JA PENSAAT
Kuivalle kangasmaalle, rehevälle peltomaalle tai kosteaan lehtoon rakennetulle pihalle haetaan mallia luonnosta. Etsitään sellaisia kasveja jotka sopivat alkuperäisen maaperän, valoisuuden ja ilmansuunnan vaatimuksiin.Suositaan kestäviä, Suomen oloissa viihtyviä puutarhakasveja.
Lähes luonnontilaisen näköisellä tontilla voi olla tarkemmin hoidettu osa kukkapenkkeineen, kiveyksineen ja leikkuunurmineen.
Monet perinteiset puutarhakukat kasvavat puolivilleinä niitylläkin tai puiden varjossa, lehtomaisessa maaperässä. Tällaisia ovat esim. akileija, lehtosinilatva, varjoliljat, puistolemmikki, myskimalva, sormustinkukka jne. Luonnonkasveja ja jalostettuja lajikkeita voi viljellä rinnakkain.
Niittykukat joutuvat taistelemaan luonnossa elintilasta. Ne kasvavat puutarhan oloissa isoiksi ja näyttäviksi. Luonnon heinät ja sarat ovat myös koristeellisia puutarhakasveja.
Kasvata perhosten suosimia kukkia! Myös monet yrtit (meirami, iisoppi...) ovat hyviä perhoskasveja ja kukkivat myöhäiskesälläkin.
LEMPEÄ HOITO
Maanparannus ja lannoitus hoituu kompostoimalla ja käyttämällä katteita. Katteen käyttö vähentää kastelun tarvetta. Luonnonkukkia ei kastella eikä lannoiteta.
Kasvit peittävät maanpinnan kokonaan, jolloin kitkeminen vähenee. Syksyllä ei kannata siivota liian tarkkaan. Kukkavarsien annetaan rauhassa karistaa siemeniä. Maatuvat lehdet ja varret antavat suojaa kukkapenkeissä. Haravointijätettä voi laittaa pensaiden juurelle lannoitteeksi.
Sisiliskon vakiopaikka: kukkamaan reunaan tuotu koivupölli
Vuohenputki
Monen vihaama vuohenputki on voimakas kasvi, jonka juuristokin on melkein mahdoton hävittää. Pihassamme se kasvaa puiden alla ja marjapensaissakin. Vuohenputken kukinta on kaunis ja se tuoksuu silloin hyvälle - niitetään sitten kun kukinta on ohi!
PIHALINNUT
Linnut pitävät kurissa puiden ja marjapensaiden tuholaisia. Ne pitävät tiheistä pensaista, vanhoista puista, lehtikasoista, rikkaruohojen siemenistä. Jos on tilaa, laita linnunpönttöjä. Lintujen pesimäaikana kissa saisi olla tarhassa.
Kuvat alla: Koirallamme on paljon valkoisia karvoja. Ne kelpaavat hyvin pikkulintujen pesiin.
AHON ALUN KUKKAMAA ja kasvimaa
Viljelemme kukkia siementuotantoa varten pienellä pihapellolla. Samalla pellolla on myös hyötykasvimaa. Sipulin, kaalien ja papujen lomassa on siis kukkia. Alun perin penkissä kasvatetut keto-orvokki, kamomillasaunio, ruiskaunokki, ruisunikko ja muut unikot, kurkkuyrtti ym. ovat levinneet koko alueelle. Niitä voi kitkeä valikoiden ja antaa loppujen koristaa kasvimaata.
Klikkaa kuvia nähdäksesi ne isompina!
Keltasauramoa oli noin 25 m2 alalla, perustettu 2008. Se on 2-vuotinen. Vieressä on niittyhumalaa ja nurmikaunokkia, joka meni lakoon luultavasti liian rehevän kasvupaikan johdosta.
Rohtorasti jää helposti kasvimaan rikkaruohoksi, jos antaa sen siementää. Pienissä kukissa on voimakas väri.
Hyötykasvipenkeissä on kate, joka estää rikkaruohojen kasvua. Kaaleissa ja salaateissa on kauniin värisiä lajikkeita. Puutarhuri on kyllä huono kitkijä - ruiskaunokki, kurkkuyrtti ym. rikkakasvit rehottavat liikaa....
