Erilaisten kasvupaikkojen kasveja

Agrostis capillaris   

Nurmirölli     
Rödven

Monivuotinen, mätästävä. Hento, pehmeä yleisvaikutelma. Sopii kukkaniitylle. Pärjää kuivillakin paikoilla. Syysväri kellanvaalea.

Nurmiröllistä kerrotaan enemmän täällä.

Alopecurus pratensis

Nurmipuntarpää Ängskavle

Vanha rehukasvi. Alkukesällä kauniin sinertävät tähkät. Tuleentuu ja karisee aikaisin. Mätästävä, kasvusto voi olla yli metrin korkuinen. Voimakaskasvuisena ei sovi kukkaniityn heinäksi.

Anthoxanthum odoratum

Tuoksusimake Vårbrodd

Niityillä, kallioilla, hakamailla. Kukinta alkukesällä. Leviää helposti. Sopii myös kukkaniitylle. Hyväntuoksuinen. Klikkaamalla kuvaa näet isomman kuvan!

Tarkempi kuvaus kohdassa Tuoksuheinät

Avenula pubescens

Mäkikaura
Luddhavre

Vaaleatähkäinen, kasvustoja muodostava. Tuleentuneena hopeanvaalea. Mäkikaura (ja   ahdekaura) kertovat muinaisesta asutuksesta. Mäkikauran luontainen leviämisalue on tammivyöhyke.

Brachypodium pinnatum

Mäkilehtoluste
Backskafting

Rehevien harjunrinteiden heinä, kalkinsuosija. Leveät, nuokkuvat lehdet. Muodostaa yhtenäisiä kasvustoja puiden alle. Esiintyy usein visakoivun kanssa (Jalas1958)

Briza media     

Niittyräpelö
Darrgräs

Koristeellinen, hento. Kukinto "vapisevan" näköinen, violettiin vivahtava.   Keto- ja lehtoniityillä, eteläinen. Tulokas. Sopii kuivakukaksi ja puutarhaan.

Enemmän kuvia niittyräpelöstä.

Bromus hordeaceus

Mäkikattara
Luddlosta

1-2-vuotinen, nopeasti kasvava. Kauniit tähkät pystyn varren päässä tuleentuvat jo alkukesällä. Lehdistö on vaatimaton. Sopii kuivalle niitylle ja kallioille.

Bromus inermis

Idänkattara
Foderlosta

Bromus tectorum

Kattokattara
Taklosta

Eteläinen tulokas, luonnossa harvinainen . Tähkät ovat nuokkuvat, koristeelliset. 1-vuotinen. Vaatii valoisan , lämpimän kasvupaikan.

Calamagr.arundinaceae

Metsäkastikka
Piprör

Mätästävä, korkea heinä. Juurakko leviää maanpinnan alla. Yleinen kaikkialla metsissä, kukkii valoisilla paikoilla. Kaunis vielä syksyllä ja talvellakin.

Metsäkastikasta tarkemmin

Calamagrostis canescens

Viitakastikka
Grenrör

Monenlaisilla, kosteahkoilla paikoilla. Muodostaa korkeita kasvustoja. Loppukesällä vaalenevat tähkät erottuvat hienosti ympäristöstä.

Calamagrostis epigejos

Hietakastikka
Bergrör

Valoisilla ja kuivilla tienreunoilla, ratapenkoilla, soraisilla rannoilla ja   harjumetsissä.

Korkea, näyttävä kasvusto. Monivuotinen, leviää tehokkasti vahvoilla maarönsyillä.

Hietakastikasta tarkemmin

Carex acuta  

Viiltosara
Vasstarr

Laajoina kasvustoina rannoilla. Tiheä nuokkuva lehdistö, tähkät tummat.

Kuvassa rantaniitty, jossa viiltosara kasvaa vyöhykkeenä vesirajassa, uloimpana osmankäämi.

Carex arenaria*

Hietikkosara
Sandstarr

Avoimilla rantahietikoilla.

Carex canescens

Harmaa sara
Gråstarr

Yleinen, vaatimaton. Kasvaa avosoilla, korvissa, kosteissa metsissä, poluilla, ojissa; laikkuina tai sekakasvustona muiden sarojen kanssa.
Mättäissä voi olla kukkavarsia jopa 200 kpl, korkeus jopa 1 m. Lakoaa loppukesällä. Ohutlehtinen, väri harmahtavan vihreä. Lisääntyy hyvin siemenistä.

Carex digitata

Sormisara
Fingerstarr

Lehtokallioilla, metsänreunoilla. Tiheät tuppaat, yleisväri tummanvihreän ruskea. Talvehtii vihreänä.

Puolivarjon kasvii, sopii kivikkorinteeseen esim. kallioimarteen rinnalle.

Carex echinata

Tähtisara
Stjärnstarr

Yleinen metsissä. Kasvupaikkoja suot, ojat, notkot. Laiha maa. Kukinto näyttää pieniltä "tähdiltä"   varren latvassa. Tuorepohjaisella hakkuuaukealla sitä saattaa kasvaa laajoina laikkuina.

Carex nigra

Jokapaikan sara
Hundstarr

Monenlaisilla, usein kosteahkoilla paikoilla.Ulkonäkö ja koko vaihtelee, muunteleva.

Tähkät mustan ja vihreän kirjavat, lehdet harmaanvihreät. Jaetaan 2 alalajiin:
tupassara ( C. nigra ssp. juncella ) ja juolasara ( C. nigra ssp. nigra ). Tupassaran mättäät voivat olla ihmispään kokoisia. Matala tyyppi taas voi kasvaa alle 10 cm korkeana kasvustona.

Carex ovalis

Jänönsara
Harstarr

Monenlaisilla paikoilla yleinen, sietää kuivuutta ja märkyyttä. Kestää myös jonkin verran kulutusta. Kukinto ruskea, "käpälän" muotoinen. Lehtiruusuke jäykkä, matala.

Carex pallescens*

Kalvassara
Blekstarr

Hakamailla, metsäniityillä yleinen. Lehdet ja varsi vaaleat. Varret lakoavat alas kesän mittaan. Ei muodosta tuppaita, lisääntyy siemenistä.

C arex rostrata  

Pullosara
Flaskstarr

Soilla, lätäköissä, rannoilla. Usein vesirajassa, juuret vedessä. Hyvin paljon saman näköinen kuin luhtasara (C. vesicaria).  

Varsinkin alkukesällä lehdet ovat sinertävän vihreät. Tähkät nuokkuvat, tuleentuneena kellertävät. Pullosara oli entisajan luhta- ja rantaniittyjen rehukasvi.

Carex spicata*

Hakarasara
Piggstarr

Kuivat ja tuoreet niityt. Kukinto vaikuttaa "piikikkäältä".

Carex vesicaria

Luhtasara
Blåsstarr

Yleinen kasvi rannoilla, ojissa, rantaniityillä.   Lehdet vihreät. (Saman näköisen pullosaran lehdet ovat sinivihreän sävyiset.)   Nuokkuvat, kellanvaaleat tähkät. Kasvaa usein laikkuina. Kylvö syksyllä kuten sarat yleensä.

Danthonia decumbens*

Hina
Knägräs

Siro matala heinä. Laihahkoilla niityillä, kallionreunoilla. Eteläinen.

Deschampsia cespitosa

Nurmilauha
Tuvtåtel

Yleinen tuoreen maan heinä laitumilla, tienvarsilla. Muodostaa suuria tuppaita, jotka nousevat vuosien mittaan aina vain korkeammiksi.

Nuokkuvat, runsaat kukinnot erottuvat vaaleina ympäristöstään   loppukesällä.

Nurmilauhasta tarkemmin

Deschampsia flexuosa

Metsälauha
Kruståtel

Metsissä, aukioilla, kuivilla niityillä, kallioilla. Punertavan vaaleat, ilmavat kasvustot. Varsien punainen väri on varsinkin valoisilla kallioilla selvempi. Metsälauhan väri vaalenee syksyllä, mutta se lakoontuu vasta lumen tultua.

Metsälauhasta tarkemmin

Elymus canina

Koiranvehnä
Lundelm

Lehdot, rannat, tervalepiköt.

Varjoa sietävä, kapeatähkäinen, nuokkuva heinä. Koristeellinen, sopii puutarhaankin.

Eriophorum angustifolium

Luhtavilla
Ängsull

Ojissa, märillä niityillä, soilla. Maarönsyllinen.

Kukkii varhain keväällä. Siemenvaiheessa muodostuvaa villaa on kerätty mm. tyynyjen täytteeksi ("fattigmans örngott").

Eriophorum vaginatum

Tupasvilla
Tuvull

Karuilla rämeillä, nevoilla, ojissa.

Tiivis mätäs, runsaat lehdet lankamaisen ohuita.   Siemenvaiheessa näkyvät valkoiset "villapäät".

Festuca arundinaceae

Ruokonata
Rörsvingel

Tunnettu viljelyskasvina. Kookas, syväjuurinen. Luonnonkanta kasvaa mm. merenrannoilla.

Festuca ovina

Lampaannata
Fårsvingel

Yleinen kuivien paikkojen siro heinä. Pystykasvuinen,   tupastava.   Sopii kuivan paikan kukkaniityllekin. Ei lakoonnu syksyllä, jolloin korsien vaalea väri erottuu ympäristöstä.Oikealla olevassa kuvassa ja sen linkkikuvassa näkyy rotevaa lampaannadan viljelylajiketta. AhonAlku myy myös luonnonkantaa. Lampaannata esitellään tarkemmin täällä.

Festuca polesica

Hietikkonata
Sandsvingel

Meren avoimet hiekkarannat. Harmaanvihreä, matala, muistuttaa lampaannataa.

Festuca rubra  

Punanata
Rödsvingel

Monivuotinen. Monimuotoinen, yleinen heinä. Luonnonkanta.

Festuca trachyphylla

Jäykkänata
Hårdsvingel

Kuivat niityt, tienvarret. Tulokas 1870-luvulta.

Selvästi sinivihreät, jäykät, kapeat lehdet. Jäykkänata muistuttaa lampaannataa, mutta se on kookkaampi ja leveälehtisempi.

Glyceria fluitans*

Ojasorsimo
Mannagräs

Glyceria maxima

Isosorsimo
Jättegröe

Rantakasvi. Alun perin tulokas- Linne´ lähetti isosorsimoa Suomenlinnaan 1768. Voimakaskasvuinen, kookas heinä. Kauniit tähkät.

Isosorsimo leviää matalassa vedessä laajoiksi kasvustoiksi, joten se voi olla myös haitallinen kasvi.

Hierochloe hirta

Niittymaarianheinä Älvmyskgräs

Niityillä, ojanpenkoilla. Ei yleensä valtakasvi.

Kukkii alkukesällä. Pitkä, hyväntuoksuinen lehdistö voidaan leikata ja käyttää esim. punontaan. Intiaanien pyhä kasvi, tunnettu myös monissa Euroopan kansankulttuureissa.
Maarianheinästä kerrotaan enemmän kohdassa Tuoksuheinät.

Holcus lanatus

Karvamesiheinä Luddtåtel

Mätästävä, rehevä. Ollut viljelykasvi. Peltomaassa se kasvaa lähes metrin korkuiseksi. Kukinnon väri vaihtuu kesän kuluessa punertavasta hopeanvalkoiseen.

Enemmän kuvia karvamesiheinästä

Juncus conglomeratus

Keräpäävihvilä
Knapptåg

Tiiviit mättäät, piikkimäiset vihreät varret muistuttavat jättimäistä ruohosipulia. Ruskea tupsumainen kukinto.

Keräpäävihvilä on koristeellinen, monivuotinen kasvi. Sen varsisto on vihreä vielä myöhään syksylläkin.

Juncus effusus

Röyhyvihvilä
Veketåg

Röyhyvihvilä muistuttaa suuresti keräpäävihvilää, mutta kukinto on enemmän aukinainen.

Nämä melko korkeat vihvilät kasvavat usein samoilla paikoilla ojissa, tienvarsilla, rannoilla. Röyhyvihvilä lienee yleisempi.

Leymus arenarius

Rantavehnä
Strandråg

Merenrannat ovat rantavehnän alkuperäisiä kasvupaikkoja, mutta se kasvaa myös tienvarsilla.

Lehdissä on vaalean sinivihreä väri. Näyttävät, kookkaat tähkät. Tuppaat suurenevat ajan mittaan, leviää myös maarönsyillä. Sitoo maata.

Rantavehnää on käytetty rehuna, ja se sopii ihmisravinnoksikin.

Luzula multiflora*

Nurmipiippo
Ängsfryle

Sirokasvuinen, kauniin tummanruskea sykerökukintoinen niittykasvi. Myös tienvarsilla, hakkualoilla. Yleinen.

Luzula pilosa   

Kevätpiippo     

Vårfryle

Yleinen metsäkasvi, harvoin valtalajina.

Kukinta touko-kesäkuussa, kukinnot säilyttävät muotonsa pitkään. Matala lehtiruusuke koristeellinen. Leviää maaversojen avulla, ei pidä kuivuudesta. Muurahaiset levittävät kevätpiipon siemeniä.
Kuva : kevätpiippoa taimitarhalla

Melica nutans  

Nuokkuhelmikkä Bergslok

Rehevät metsät ja lehdot, usein koivikossa laikkumaisina kasvustoina.

Kukinta kesä-heinäkuussa, koristeellinen nuokkuva kukinto   väriltään violetin ruskea. Lehdet kapeat.

Milium effusum

Tesma
Hässlebrodd

Lehtometsien kaunis heinä, joka kukkii jo keväällä.

Monivuotinen, tupastava. Leveät, pehmeät lehdet erottuvat metsänpohjalta nuokkuvina. Korkeavartiset, isot röyhyt alkavat taipua siementen painosta jo heinäkuussa.

Ks. myös Tuoksuheinät

Molinia caerulea

Siniheinä
Blåtåtel

Niukkaravinteiset märät niityt, suot.

Monivuotinen, mätästävä. Röyhy sinertävän ruskea.   Lievästi kalkinsuosija.

Klikkamalla kuvaa näet siniheinän rannalla, tässä se on kuvattuna Sapokan puistossa Kotkassa. Jalostetut muodot ovat suosittuja koristeheininä, mutta myös luonnonkanta on näyttävä.

Nardus stricta  

Jäkki
Stagg

Muodostaa tiiviitä tuppaita. Laiha, kosteahko maa. Loppukesällä rihmamaiset lehdet vaalenevat koristeellisesti.

Jäkistä kerrotaan enemmän täällä.

Phalaris arundinaceae

Ruokohelpi
Rörflen

Kivisillä rannoilla. Korkeita,tuuheita   laikkukasvustoja muodostava, vaaleanvihreälehtinen. Röyhy kapea. Luonnonkanta.

Poa alpina

Tunturinurmikka Fjällgröe

Matala, pienilehtinen. Kukinto kauniin värinen, punertavan vihreä. Pohjoinen laji. Purojen varsilla, poluilla, pihoilla, kallioilla. Sopii kuivalle niitylle.

Poa annua    

Kylänurmikka
Vitgröe

Pihojen ja kulttuuripaikkojen matala jokapaikan   heinä. Kukkii ja tekee siemeniä koko kesän ja myöhään syksylläkin. Vaalea yleisväri.

Poa compressa*

Litteänurmikka
Berggröe

Pieni, siro heinä. Kasvupaikkoja kuivat niityt, joutomaat, kallioniityt. Sinivihreän harmahtava väri, lyhyet   tähkät.

Scirpus sylvaticus

Korpikaisla
Skogssäv

Kasvupaikkoja ojat, kosteikot, märät niityt. Viihtyy rehevällä mutta ei happamalla maalla. Muodostaa isoja kasvustoja, joissa erottuvat loppukesällä ruskehtavat,   pitsimäiset kukinnot.

Korpikaisla on kaunis kasvi, joka sopii varmasti myös koristetarkoitukseen.